Ope-Podcast: Saavutettava kieli

Julkaisupäivä: 5.10.2023

Tässä podcast-sarjassa Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajat julkaisevat omaa tuotantoa. ”Selkokielen tarvitsijat on nykyään Suomen kielivähemmistö!” Tällä kertaa yliopettaja Tiiu Tenno haastattelee selkokielen moniosaajaa Anna Vasalaa. Vasala kertoo kielellisestä saavutettavuudesta ja antaa vinkkejä, miten kielitietoinen opettaja voi vähentää ratkaisuillaan oppijan kognitiivista kuormitusta. Podcastissa kuulet myös, miltä kuulosta selkokieli.

YouTube: https://youtu.be/ZYy0U_hYoNs?feature=shared

Spotify:

Anchor:

Ope-Podcast: Saavutettava kieli

(alkumusiikki)

Tiiu Tenno: Tässä podcastissa keskustelemme saavutettavasta kielestä ja kielitietoisestä pedagogiikasta sekä kuulemme, miltä kuulostaa selkokieli. Minä olen Tiiu Tenno ja toimin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Vieraana minulla on kielen monitoimija, selkokirjailija, selkomukauttaja ja kouluttaja Anna Vasala. Tervetuloa, Anna, vieraakseni.

Anna Vasala: Kiitos, Tiiu!

Tiiu Tenno: Kerro Anna, mitä selkokielen moniosaaja tarkoittaa?

Anna Vasala: Selkokielen moniosaaja on saanut koulutusta ja kokemusta selkokielestä ja muusta selkoilmaisusta. Minun kohdallani tämä tarkoittaa, että tuotan suoraan selkokielisiä tekstejä ja mukautan erilaisia tekstejä selkokielelle. Lisäksi kuvaan selkokuvia, ja myös opetan erilaisille ryhmille selkokieltä ja selkoilmaisua.

Tiiu Tenno: Minkälaisia tekstejä olet kirjoittanut?

Anna Vasala: Kirjoitan selkokielisiä artikkeleita esimerkiksi Selkosanomiin eri aiheista. Selkosanomat ovat kaikkien luettavissa verkkolehtenä ja ne voi myös erikseen tilata painettuna.

Selkosanomien verkkolehdessä on kiinnitetty huomiota myös tekniseen saavutettavuuteen: artikkelit voi lukea myös äänituen kanssa sekä kuvilla tuettuna.

Tiiu Tenno: On olemassa myös selkokielisiä kirjoja, eikö niin?

Anna Vasala: Kyllä on. Näille kirjoille on annettu virallinen selkotunnus, jonka myöntää Selkokeskus. Minä olen itsekin kirjoittanut selkokielellä ja kuvittanut selkovalokuvin kaksi neulekirjaa.

Tiiu Tenno: Puhutaan hetki saavutettavuudesta – suomen kielessä käytetään kahta eri käsitettä, esteetön ja saavutettava.

Anna Vasala: Esteettömyys koskee fyysisiä ympäristöjä. Saavutettavuus taas on aineettoman ympäristön eli viestinnän, tuotteen tai palvelun käyttämisen helppoutta.

Keskitytään tässä podcastissa varsinkin viestinnän sisällön ymmärrettävyyteen.

Tiiu Tenno: Anna Vasala, olet myös kouluttaja ja opettanut kielellistä saavutettavuutta.  Onko olemassa tähän liittyvää lainsäädäntöä?

Anna Vasala: Muun muassa hallintolaissa määritellään, että viranomaisen on käytettävä ymmärrettävää, selkeää ja asiallista kieltä. Suomessa digipalvelulain mukaan kaikkien julkisten verkkopalveluiden täytyy olla saavutettavia. Lain perusteluissa mainitaan teknisen saavutettavuuden lisäksi selkeän kielen huomioiminen. On tärkeää muistaa, että digipalvelulain vaatimukset koskevat myös kouluja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Tiiu Tenno: Aivan! Sääteleekö Euroopan Unioni saavutettavuutta?

Anna Vasala: Kyllä. EU:n saavutettavuusdirektiivi määrittää ja säätelee julkisten verkkopalvelujen saavutettavuutta. Myös tämän direktiivin tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta. Sen apuna käytetään WCAG 2.1-kriteeristöä.

Nyt ollaan ajan hermolla: elokuun 2023 lopussa on ilmestynyt ehdotus WCAG 2.2.-versioksi. Sen tavoitteena on mm. parantaa saavutettavuusohjeita.

Tiiu Tenno: Miten lainsäädännön vaikutus näkyy käytännössä?

Anna Vasala: Yksi pyrkimys on lisätä ymmärrettävyyttä: esimerkiksi palvelun tilaamiseen ei saa enää käyttää kognitiivisia testejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa varmistukset tai kirjautumiset, joissa pyydetään valitsemaan vaikkapa kaikki ruudut, joissa on vokaali tai karhun kuva – nämä poistuvat käytöstä.

Tiiu Tenno: Puhutaan seuraavaksi siitä, ketkä tarvitsevat selkeämpää kieltä!

Anna Vasala: Kun kieli on selkeää, me ymmärrämme toisiamme paremmin. Se lisää sosiaalista saavutettavuutta eli mahdollisuuksia osallistua erilaisten yhteisöjen toimintaan. Selkeä kieli lisää jokaisen vaikutusmahdollisuuksia.

Tiiu Tenno: Arkipuheessa käytetään usein termiä selkokieli, kun tarkoitetaan helposti ymmärrettävää kieltä. Mitä tästä ajattelet?

Anna Vasala: Selkokieli ja selkeä kieli eivät ole sama asia.

Selkeä kieli on ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä erikoista sanastoa. Selkokieli on tätäkin helpompi, tietoisesti kehitetty itsenäinen suomen kielen muoto.

Paneudutaan varsinaiseen selkokieleen kohta tarkemmin.

Tiiu Tenno: Milloin selkokieltä tarvitaan?

Anna Vasala: Selkokieli on suunnattu tietyille kohderyhmille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Sellaisia ihmisiä on Suomessa noin 750 000. Tämäkin luku lienee alakanttiin, koska viimeisin selkokielen tarvearvio on tehty neljä vuotta sitten.

Tiiu Tenno: Kertoisitko esimerkkejä näistä kohderyhmistä?

Anna Vasala: Muun muassa maahanmuuttajat ja muut kielenoppijat hyötyvät selkokielestä. Se auttaa myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi lukihäiriö tai ADHD, tai erilaisia sairauksia, jotka vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin.

Lisäksi lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt. Sen takia selkokielen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan myöhemmin lisää.

Tiiu Tenno: Yllättävän moni ihminen hyötyy selkokielestä!

Anna Vasala: Oikeastaan voidaan sanoa, että selkokielen tarvitsijat ovat nykyään Suomen suurin kielivähemmistö.

Selkokieli palvelisi usein ihan kaikkia käyttäjiä: joskus sen tarve voi olla myös tilannesidonnainen. Esimerkiksi väsymys, häly tai tunnereaktiot muuttavat ihmisen tilannekokemusta.

Tiiu Tenno: Kertoisitko tästä jonkun esimerkin?

Anna Vasala: Kuvitellaan tilanne, jossa kuljet puolijuoksua bussipysäkille ja yrität kiireessä ostaa mobiilisovelluksella lippua päivän viimeiseen bussivuoroon. Siinä on myös palvelun kognitiivisella saavutettavuudella ja kielen helppoudella suuri merkitys.

Tiiu Tenno: Onko kaikki selkokieli samanlaista?

Anna Vasala: Ei ole. Selkokielestä on olemassa kolme tasoa: vaativa selkokieli, perusselkokieli ja helppo selkokieli.

Tiiu Tenno: Seuraavaksi haluaisin kuulla, miltä selkokieli kuulostaa. Anna, vastaisitko seuraaviin kysymyksiin selkokielellä. Miten selkokieli eroaa yleiskielestä?

Anna Vasala:

Selkokieli on helpompaa kuin yleiskieli.

Kerron nyt ensin yleiskielestä.

Yleiskieli tarkoittaa niin sanottua kirjakieltä eli

sitä käytetään koulukirjoissa, lehdissä, uutisissa ja niin edelleen.

Yleiskieltä ymmärretään kaikilla Suomen alueilla.

Kerron seuraavaksi selkokielestä.

Selkokielen sisältö, sanat ja rakenne ovat erilaisia kuin yleiskielessä.

Selkokielen käyttäjä osoittaa asiansa suoraan lukijalle tai kuuntelijalle.

Selkokielen käyttäjä kertoo tiiviisti vain tärkeimmät asiat.

Hän voi kuitenkin käyttää toistoa selvästi enemmän kuin yleiskielessä.

Toisto tarkoittaa sitä, että kerrotaan asioita uudelleen.

 Tiiu Tenno: Miten virkkeet rakentuvat selkokielessä?

Anna Vasala:

Selkokielen kirjoittaja tai puhuja käyttää suoraa sanajärjestystä.

Suora sanajärjestys tarkoittaa sitä,

että kirjoittaja kertoo, kuka tekee ja mitä hän tekee.

Tiiu Tenno: Miten selkokielessä toimitaan vaikeiden sanojen kanssa?

Anna Vasala:

Selkokielen käyttäjä selittää vaikeat tai vieraat sanat.

Tiiu Tenno: Miltä selkokieli näyttää kirjoitettuna?

Anna Vasala:

Kirjoitettu selkokieli näyttää erilaiselta kuin tavallinen teksti.

Kirjaimet ovat usein vähän isompia ja ne näyttävät selkeämmiltä.

Rivit ja kappaleet ovat lyhyitä ja niissä on vain yksi asia.

Tiiu Tenno: Kerro vielä, miten selkopuhe eroaa tavallisesta puheesta.

Anna Vasala:

Myös selkokielen puhuja käyttää lyhyitä lauseita.

Hän käyttää tuttuja sanoja ja suoraa sanajärjestystä.

Kun keskustelen selkokielellä,

puhun selkeästi ja vähän hitaammin.

Yritän kuunnella tarkasti myös toista puhujaa

ja annan hänelle tarpeeksi aikaa vastata.

Tiiu Tenno: Kiitos, Anna. Tällaiselta siis kuulostaa puhuttu selkokieli.

Anna Vasala: Voin kertoa, että selkopuheen tuottaminen ei olekaan ihan helppoa, jos sellaiseen tilanteeseen joutuu yllättäen! Puhutussa selkokielessä korostuvat myös vuorovaikutustaidot eli kyky kuunnella ja viestiä vastavuoroisesti.

Tiiu Tenno: Haluaisin palata pedagogiseen kontekstiin ja pohtia yhdessä kanssasi, miten kielitietoinen opettaja toimii?

Anna Vasala:

Kielitietoisen opettajan kannattaa perehtyä pedagogisen saavutettavuuden kaikkiin näkökulmiin.

Saavutettavan kielen osalta ohjeita löytyy esimerkiksi Selkeästi meille -hankkeen verkkosivuilta. Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden materiaalipankkiin on koottu ajantasaista tietoa, miten rakennetaan teknisesti ja pedagogisesti saavutettavia oppimisympäristöä ja materiaaleja.

Tiiu Tenno: Miten ihmiset ovat pärjänneet ennen kuin saavutettavuuteen on saatu niin kattavia sääntöjä ja ohjeita?

Anna Vasala: Ihmiset, joilla on erityistarpeita, osaavat onneksi myös keksiä yksilöllisiä selviytymiskeinoja ja sillä tavalla kompensoida saavutettavuusongelmia. Tämä ei tietenkään poista saavutettavuusvaatimuksia, mutta me voimme yrittää toimia resurssien mukaan eli pitää mukautukset kohtuullisina.

Tässä kohti muistuttaisin siitä, että kun alkuperäinen aineisto tehdään heti selkeällä ja saavutettavalla kielellä, sovellutuksia tarvitsee tehdä vähemmän, ja selkeä kieli palvelee kaikkia!

Tiiu Tenno: Palataan vielä hetkeksi selkokieleen. Onko selkokielellä käyttöä näin sanotusti tavallisessa opetuksessa?

Anna Vasala: Näitä tilanteita tulee kyllä vastaan, vaikka kyse ei välttämättä olisikaan erityistä kielellistä tukea tarvitsevasta ryhmästä tai opiskelijasta. Opettajalla tulee olla kielitajua ja herkkyyttä tunnistaa tilanteet, milloin selkokielestä on apua.

Tiiu Tenno: Miten kielitietoinen opettaja voi hyödyntää selkokieltä opetuksessaan?

Anna Vasala: Kirjallinen aineisto voi olla kokonaan tai osittain selkokielinen. Selkokieliset tietolaatikot tavallisen tekstin vieressä toimivat hyvin tiivistelminä kaikille opiskelijoille!

Visuaalisuus on myös tärkeää: selkokuvitus ja selkotaitto helpottavat aineiston hahmottamista ja omaksumista ihan kaikilla lukijoilla.

Ja vielä yksi vinkki: Kun oppimateriaaleissa on alan tiivistetty sanasto, se antaa mahdollisuuden tarkistaa niitä käsitteitä, jotka ovat unohtuneet tai jääneet epäselviksi.

Tiiu Tenno: Kielitietoisuus liittyy myös ihmisten välisiin vuorovaikutustilanteisiin, eikö totta?

Anna Vasala: Ilman muuta. Puheessa rauhallinen rytmi, tutut ja yleiset sanat ja tarvittaessa toistot helpottavat ymmärtämistä. Kielitietoisessa vuorovaikutuksessa havainnoidaan toista osapuolta ja tarkistetaan ymmärrystä. Silloin ei puhuta ”toisen ohi” vaan ollaan tilanteessa aidosti läsnä.

Tiiu Tenno: Kiitos Anna näistä loistavista vinkeistä meille opettajille. Oli hienoa, että sain sinut vieraakseni podcastiini! Selkokielen monitoimija Anna Vasala, kiitos ja menestystä työelämään ja myös selkokielen ja saavutettavuuden jatko-opintoihin.

Anna Vasala: Kiitos, Tiiu. Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu tärkeästä aiheesta!

(loppumusiikki)