Osaamisen osoittamisen perustana opettajaopinnoissa on käsitteiden, teorioiden ja menetelmien hallinta. Opettajaopiskelijan laaja-alainen teoriaosaaminen (EQF-6) tulee näkyväksi kirjallisissa osaamisen osoittamisissa, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttään lähteisiin. Opettajaopiskelija käyttää teksteissään lähdeviittauksia ja merkitsee lähteet lähdeluetteloon.
Ellei opintojen aikana osoiteta osaamista kirjallisesti, lähteiden merkitsemisen osalta voi opettajaopiskelija tehdä osaamisensa näkyväksi aiemmin kirjoittamillaan artikkeleilla, opinnäytetyöllä tai vastaavalla. Tämän sivun esimerkit perustuvat APA7 -viittaustekniikkaan.
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). Euroopan komissio, Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto. Julkaisutoimisto. Haettu 3.1.2025 https://data.europa.eu/doi/10.2766/17163
Argumentoiva kirjoittaminen osaamisen osoittamisen dokumentissa
Osaamisen osoittamisen tekstissä kirjoittaja perustelee esittämänsä ratkaisut ja päätelmät asiatekstille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Eräs tapa vakuuttaa lukija kirjoittajan asiantuntemuksesta on peilata omaa näkemystä ja kokemusta tutkimuksiin sekä muihin lähteisiin argumentoiden. Argumentoivaa tekstiä on helpompi kirjoittaa kuvitteelliselle eli implisiittiselle lukijalle, joka halutaan saada vakuuttuneeksi.
Miten hyödynnän lähteitä osaamisen osoittamisessa?
- Osoitan perehtyneisyyttäni lähteeseen referoimalla lähdettä:
Referaatin tarkoituksena on esittää alkuperäisen sisällön keskeiset kohdat ja pääajatukset lyhyesti ja selkeästi. Ison tekstimäärän kopiointi osaksi saamisen osoittamisen dokumenttia saattaa olla tarpeellista lähinnä sellaisten lähteiden osalta, joihin lukijalla ei ole pääsyä (esimerkiksi paperikirjat ja maksulliset julkaisuportaalit). Kappaleen lopussa oleva lähdeviittaus tarkoittaa, että kyseisen kappaleen teksti on referoitu.
Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa. Sen nähdään olevan linjattuna koulutuksenjärjestäjän strategiaan ja tämä linjaus myös näyttäytyy arjen työtä ohjaavana. Omaan osaamiseen ja tietoihin työelämäyhteistyön vaalimisessa luotettiin melko paljon. (Ruhalahti & Kenttä, 2017, s. 28.)
- Jokin tietty asia lähteessä tukee näkemystäni, mutta tarkempi referointi ei ole tässä tarpeellinen:
Myös Ruhalahti ja Kenttä (2017, s. 28) alleviivaavat tutkimuksessaan, että työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan osaksi ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa.
TAI
Mielestäni työelämän kanssa tehtävä yhteistyö täytyy linjata koulutuksenjärjestäjän strategiaan. Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet myös muut tutkijat kuten Ruhalahti ja Kenttä (2017, s. 28).
- Suora lainaus saattaa olla kodallaan alustuksessa (ingressi) tai rakenteellisena tehostuskeinona muualla tekstissä. Tässä esimerkissä on ingressi.
”Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa” (Ruhalahti & Kenttä, 2017, 28).
Edellä mainittu lähde merkitään lähdeluetteloon seuraavasti:
Ruhalahti, S., & Kenttä, V. (2017). Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö. ”Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille”. Opetushallitus. Haettu 27.3.2024, osoitteesta http://www.oph.fi/julkaisut/2017/ammatillisen_koulutuksen_digitalisaatio_ja_tyoelamayhteistyo
Lisää hakupäivä silloin, kuin kyse on päivittyvästä sivusta.
Lisätietoja viittaamisesta ja lähdeluettelon laatimisesta APA7-tyylillä löydät sivulta https://oamkjournal.oamk.fi/viitteet-ja-lahdeluettelo-2/
Tekoäly
Generatiivisen tekoälyn käytöstä lähteenä Generatiivisen tekoälyn käyttö Oamk Journalissa – Oamk Journal
Generatiivisen tekoälyn käyttö opinnoissa Generatiivisen tekoälyn käyttö opinnoissa – oamk
Resurssin ylläpitäjä(t): Tiiu Tenno
Sivu päivitetty 19.03.2025 15:01